TEKIJÄ-hankkeen
koulutusjakso Kiertuetoiminnan
rahoitusmallit ja palveluiden kehittäminen Tampereella, Tutkivan teatterityön keskuksessa (Hämeenpuisto 28 D)
14.02.2013 Tuotteistaminen ja sponsorointi
Helmikuun koulutusjaksolla
perehdyttiin yritysyhteistyöhön ja pohdittiin miten teatterit voisivat
hyödyntää palvelumuotoilun menetelmiä.
Kulttuuritehdas Korjaamon
markkinointijohtaja Marianne Mäkelä esitteli innostavasti markkinoinnin
uusimpia virtauksia ja yritys- ja yleisöyhteistyön lainalaisuuksia. Logojen ja
lyhyiden sponsorointisopimusten aika on ohi ja nyt yritykset satsaavat
pitkäkestoisiin ja syvälle menevään yhteistyöhön. Kaiken perustana on
asiakas/yleisökeskeisyys. Jos sinun teatterisi esitykset ja muu toiminta ovat
merkityksellisiä yrityksen asiakkaille, on yhteistyö perusedellytykset
kunnossa.
Marianne Mäkelä (Image Match)
Mitä tiedät yleisöstäsi?
Ikä, asuinpaikka ja sukupuoli ei
riitä, on ymmärrettävä heidän arvojaan ja arkeaan ja osattava pitää yhteys
yllä. Tämä tiivistyi hienosti Porin Rakastajat -teatterin tuottajan Sanna
Grönmarkin puheenvuorossa. Rakastajat teatterin slogan on ”Kosketusetäisyydellä”.
Yrityksille yhteistyö on osa
liiketoimintaa ja siihen ollaan valmiita satsaamaan paljon, jos siitä on
todellista hyötyä. Yrityksille yhteistyö kulttuurin kanssa on usein yhteydessä
heidän yhteiskuntavastuuseen. Halutaan olla lähellä ihmistä ja tuoda esille
yrityksen arvoja.
Mäkelä esitteli mielenkiintoisia
yritysyhteistyömuotoja Ateneumin pitkäaikaisista kumppanuuksista OP-Pohjolan
koko Suomen kattavaan monipuoliseen luovan toiminnan konseptiin. Esimerkit
antoivat hyviä kimmokkeita keskustelulle, joissa osallistujat saivat pohtia eri
toimintatapojen soveltamista omaan toimintaansa.
Kiertuetoimintaan sopivat mallit
vaativat selvästikin vahvaa verkostoa ja taitavaa sosiaalisen median käyttöä.
Kuinka saada kiertävä esitys lähelle yleisöä eri paikkakunnilla? Voiko
sosiaalinen media ja paikalliset toimijat luoda vahvan läsnäolon ja yhteisön
tunteen? Tuttuus tulee teatterissa useimmiten tunnettujen näyttelijöiden kautta
ja jäimme pohtimaan voisiko sama asia tulla muista asioista? Mitä voisimme
oppia esimerkiksi amerikkalaisien Alvin Aileyn tanssikoulun (www.alvinailey.org/)
upeista tanssikuvista, jotka tunnetaan ympäri maailman.
Yannick Lebrun (Alvin Ailey American Dance Theatre). Photography by Richard Calmes.
Juuri kun ajattelimme että
yritysyhteistyö on suurten liikeyritysten ja perinteikkäiden taidelaitosten
heiniä, Mäkelä esitteli Nuorisoasiaikeskuksen ja HKO Elannon yhteistyön,
Duunisauman (duunisauma.munstadi.fi/ansio/). Nuorille tarjotaan Ansio-kursseja,
joilla opetellaan työelämän aakkosia ja parannetaan heidän kesätyön
saantimahdollisuuksia.
Rakastajat -teatterin toiminta
Porissa on inspiroiva esimerkki paikallisesta intohimoisesti toteutetusta
palvelujen tuottamisesta. Ydintoiminta on teatteriesitykset, mutta kuten
tuottaja Sanna Grönmark kertoi, siihen on mahdollista rakentaa paljon muutakin
kumppaneita ja yleisöä kiinnostavia lisätoimintoja. Kun moni muu ulkoistaa
ravintolapalvelut ja lipunmyynnin Rakastajat -teatteri ottaa tiukkaan otteeseen
kaiken, mikä liittyy omaan teatteriin. Eli teatterilaiset ovat
kosketusetäisyydellä, myös teatterimatkalla tai lippujonossa. Voisiko
Rakastajat -bussi lähteä kiertueelle vähän kauemmaksikin?
Teatteriosaamisella
parempaa elämää kehitysvammaisille
Soveltavan taiteen käyttö on
mahtavassa nousussa ja saimme kuulla hienon esimerkin Teatteri Telakan ja
Kehitysvammaliiton yhteistyöstä. Petri Mäkipää (Teatteri Telakka) ja Anne Grönroos
(Kehitysvammaisten Tukiliitto ry) kertoivat kuinka he ovat vähitellen lähteneet
rakentamaan toimintaa, jonka tarkoituksena on löytää keinoja parempaan
vuorovaikutukseen kehitysvammaisten, heidän perheidensä, ystäviensä ja
lähiyhteisönsä kanssa. Vaikka soveltavan taiteen keinot on jo todettu erittäin
tehokkaiksi, on toimintaan vieläkin todella vaikea saada rahoitusta.
Petri Mäkipää (Teatteri Telakka) ja Anne Grönroos (Kehitysvammaisten Tukiliitto ry).
Yhteistyö koettiin molemmin puolin
todella antoisana, vaikka rahoitusta onkin ollut todella vähän. Hankerahoitusta
on haettu moneen kertaan ja yrittämistä jatketaan. Teatteri Telakka olisi
kiinnostunut luomaan verkostoa soveltavan teatterin toimijoille. On paljon
toimijoita, joita pitäisi saada yhteen.
Tärkeäksi tähänastiseksi tulokseksi
kuvailtiin verkostoituminen yli toimialarajojen ja arvokeskustelun. Teatteri
Telakka ottaa keväällä kehitysvammaisen työntekijän, mikä tuskin olisi
toteutunut ilman tätä yhteistyötä.
Petri osasi hyvin tuoda esille sen
epävarmuuden jota esittävä taiteilija kokee kokeillessaan uusia
toimintamuotoja. Kuinka kertoa omasta osaamisesta ja vielä tehdä siitä
konkreettinen selkeä tuote? Tästä synty hyvä keskustelu ja osallistujat
päättivät jatkaa keskustelua Kulttuuriosuuskunta Kajeen kanssa, koska Susanna
Ihanus on kehittänyt malleja soveltavan taiteen tuottamiseen.
Välittäjäorganisaatio voi luoda ja ylläpitää verkostoa ja siten myydä palveluja
eri organisaatioihin ilman, että taiteilijoiden tarvitsee solmia jokaista
sopimusta erikseen.
Ennen myytiin tuotteita,
nyt tunnetta
Ennen teknologian vientiin
keskittynyt TEKES on lähtenyt tunnebisnekseen, josta saimme kuulla tietoiskun
TEKES:n asiantuntijalta Anna Alasmaalta. Ohjelman nimi on Fiiliksestä fyrkkaa ja
siihen kannattaa tutustua www.tekes.fi/fiilis ja
tilata samalla uutiskirje. Ohjelman sisältö vaikutti sopivan vaikka juuri
Teatteri Telakan ja Kehitysvammaliiton kehittämistyön tukemiseen. Käytännössä
TEKES hakee suuria hankkeita, joilla on kansainvälistä merkitystä. Ohjelmakausi
on pitkä vuoteen 2018 ja kannattaa seurata ohjelman järjestämiä seminaareja ja
koulutustilaisuuksia. Esimerkiksi Toukokuussa 2013 järjestetään TEKES-sparrausklinikka
menetelmäosaajille (lisätietoa Merja Salonen).
“Ohjelman tavoitteena on luoda
Suomeen uutta liiketoimintaa ja uusia kansainvälisiä verkostoja, joissa
aineettomilla sisällöillä on merkittävä rooli arvonmuodostuksessa.”
Pienten toimijoiden kannattaa olla
paikalla, kun ideoidaan ja suunnitellaan pilotteja ja kehitystoimia. Vaikka
suuret toimijat lähtevät hallinnoimaan hankkeita, voi monella pienellä olla
tärkeä osa toteuttajina. Alasmaan mukaan puutetta on todella hyvistä ideoista.
Mitä jäi mieleen?
Yritysyhteistyöstä jäi mieleen oman
osaamisen tuotteistamisen tärkeys ja ideoiden selkeys. Todettiin, että on
paljon asioita joita osataan, mutta ne ovat sirpaleina.
Pitää osata kertoa selvästi mitä on
tekemässä ja miksi sekä mitä toivoo toiselta osapuolelta.
Yritykset haluavat kuulla selkeitä
suunnitelmia. Kannattaa ottaa yhteys organisaation johtoon suoraan.
Toimitusjohtaja on usein paras vaihtoehto. Ennen yhteydenottoa on tärkeää
perehtyä yrityksen toimintaan, sillä yhteistyön on oltava osa yrityksen
strategiaa ja tavoitteita.
Ensiaskeleet on otettava
rauhallisesti, ei liian mutkikkaita asioita alkuun. On tärkeää ottaa kiinni
ajassa liikkuvista ilmiöistä. Kannattaa kuunnella herkällä korvalla; Mistä
juuri nyt puhutaan?
Ei saa luovuttaa. Rohkeasti
eteenpäin – myös tuntemattomille vesille.
Blogin kirjoitti Leena Björkqvist
15.2.2013 Plan, practice, believe.
Viestintäkoulutusta Nick Vertigansin johdolla.
Practice.
Harjoittele.
Helmikuun koulutuksen toisena päivänä siirryttiin toiminnan
tuotteistamisesta idean myymisen puolelle. Osallistujat perehtyivät
kiinnostavan pitchauksen eli myyntipuheen luomiseen sekä toimivien
neuvottelustrategioiden hiomiseen. Kouluttajaksi saapui Helsinkiin kotiutunut
englantilainen herrasmies Nick Vertigans Ajan Consulting Oy:stä.
Aamupäivällä keskityttiin henkilökohtaisten
viestintätaitojen kehittämiseen. Pitchauksen, eli ns. hissipuheen, tarkoitus
onkin saada keskustelukumppani (sponsori, ostaja, yhteistyökumppani…)
kiinnostumaan omasta ideasta noin 45 sekunnissa. Sanoman sisältöä on siis syytä
miettiä tarkkaan. Nickin koulutuksista oli etukäteen kuultu paljon hyvää. Mies
saikin viritettyä koulutuspäivän tunnelman sellaiseksi, että osallistujat
uskalsivat lähteä koulutuksen harjoitteisiin täysillä mukaan. Nick lupasikin,
että: ”Tänään me emme menetä mitään. Emme menetä yhtään asiakasta. Tänään on
mainio tilaisuus totutella esiintymistilanteen mukavuuksiin ja
epämukavuuksiin.” Koko koulutuspäivän ajan Nick rohkaisi kuulijoitansa
luottamaan itseensä oikein olan takaa. Oma kiinnostus ja luottamus omaan
agendaan pitää näkyä ja kuulua. Jamie Humesin sitaattikin sanoo, että ketään ei
kiinnosta paljonko tiedät, elleivät he tiedä paljonko välität. Ja koska ihmiset
ostavat ihmisiltä, meidän tarinamme nousevat merkittävään rooliin. Kaikkihan
hyviä tarinoita haluavat kuulla!
Plan. Suunnittele.
Viestintätilanteita varten on tehtävä paljon etukäteistyötä.
On osattava kiteyttää oma sanoma mahdollisimman tiiviisti, jotta vastapuolen
kiinnostus saadaan herätettyä. On nähtävä etukäteen, mitä toinen osapuoli
ajattelee omasta ehdotuksesta; miten toinen hyötyy tarjouksesta tai mitä hän
haluaa siitä kysyä. Etukäteen on taitavan esiintyjän mietittävä ainakin kaksi
asiaa: rakenne ja ajankäyttö.
Nick otti taidokkaasti luodun viestintärakenteen esimerkin
mediamaailmasta. BBC:n pääuutislähetys kertoo katsojilleen maailmasta kaiken
oleellisen puolessa tunnissa. Uutisankkuri ei kuitenkaan luota ihmisten
muistiin vaan kertoo kaiken kolmeen kertaan. Lähetyksen aluksi listataan kaikki
uutisotsikot. Sitten käsitellään yksityiskohtaisemmin itse uutiset. Ja
lähetyksen lopuksi kerrataan varmuuden vuoksi, mitkä illan uutisotsikot
olivatkaan. Tätä samaa kolmijakoa harjoiteltiin myös osana henkilökohtaisen
viestinnän rakennetta. Keskustelukumppanin kiinnostus on vangittava alussa ja
säilytettävä lopussa. Keskivaiheilla on sitten aikaa tiputella tarkemmat
yksityiskohdat pöytään.
Ajankäytön suunnittelu on myös erittäin tärkeää. Hyvä
esiintyjä suunnittelee puhuvansa vähemmän kuin mitä siihen on varattu aikaa.
Ketään ei harmita, jos neuvottelu päättyy viisi minuuttia etuajassa. Sen
sijaan, oli aihe sitten kuinka mielenkiintoinen tahansa, yliajalle mennyt
esitys menettää nopeasti tehonsa. Aika on kulttuurissamme niin korkealle
arvostettua, että sen käyttö on tarkoin säännösteltyä. Aina emme sitä edes itse
huomaa. Todellisuudessa aikataulutamme työajan, palaverit, lounaat, kahvitauot
ja siviilielämän erittäin tarkasti. Ylityksiä emme suvaitse.
Believe. Usko.
Iltapäivällä oli vuorossa neuvottelutaitojen kehittäminen.
Harjoituksiin kuului mm. avointen ja suljettujen kysymysten käyttö osana
keskustelua. Nyrkkisääntönä voidaan pitää vaikkapa sitä, että avoimet
kysymykset (, joihin vastataan ”omin sanoin”) ovat parempia kuin suljetut
kysymykset (, joihin vastataan kyllä tai ei). Avoimet kysymykset pitävät
keskustelua yllä ja ohjaavat sitä haluttuun suuntaan. Neuvottelukin on
viestintätilanne, jossa ennakkotyön merkitys korostuu. Mitä hyötyä
mahdollisesta yhteistyöstä olisi kummallekin osapuolelle? Miten rakennat
luottamuksen tarjoukseesi eri tavoin suhtautuvien keskustelukumppanien kanssa?
Usko omaan itseen ja omaan sanomaan nousivat merkittävään
rooliin myös menestyksellistä neuvottelustrategiaa hiottaessa. Nickin esimerkit
itseluottamuksesta vaihtelivat Usain Boltista Bill Clintoniin.
Itseluottamuksella ei ainoastaan onnistuta viestintätilanteissa vaan myös
juostaan maailmanennätyksiä ja voitetaan presidentinvaaleja. Kulttuurimme
viestintäsaavutukset vaikuttavat jopa niin miesvoittoisilta, että osallistujat
innostuivat kysymään, mikseivät naiset osoita itseluottamustaan yhtä avoimesti
kuin miehet. Kysymykseen eivät ainakaan koulutuksen miespuoliset osallistujat,
siis Nick ja allekirjoittanut, osanneet tarjota mitään suoraa vastausta. Nick
kuitenkin totesi tavanneensa Suomessa girl-poweria enemmän kuin Englannissa.
Aihepiiriä lienee silti syytä pitää mielessä - vaikkapa sitten TEKIJÄ-hankkeen
tulevaa tasa-arvojulkaisua selaillessa.
Palautteesta päätelleen koulutus oli osallistujien mielestä
onnistunut. Jälkimmäisen koulutuspäivän keskittyessä enemmän yleisiin
viestintätekniikoihin ensimmäinen päivä saattoi tarjota hieman enemmän
suoranaisesti kiertuetoimintaan liittyvää antia. Osana kahvitarjoilua ollut
vehnäpullakaan ei saanut osakseen varauksetonta hyväksyntää.
Mutta tästä on hyvä jatkaa kohti Jyväskylää. Nähdään siellä!
Blogin kirjoitti
Jaakko Lenni-Taattola
Harjoittelija
TEKIJÄ-hanke